Michael Reevesin viimeiseksi elokuvaksi jäänyttä
Witchfinder Generalia (1968) taidetaan
Melko kiva englantilaiseksi leffaksi. Vincent Prize noidanetsijänä oli varsin mukava mäkättäjä. Juoni jäi vähän hämärähköksi, kun en oikein jaksanut seurata tapahtumia. Mutta noitia rääkättiin kyllä melko tavalla, aika verisestikin itse asiassa. Sankarin kirveenkäyttötaitoa pitää myös kehua, mikä taidoissa puuttuu, se innokkuudessa korvautuu... arvostelusana: 8 Witchfinder General (9) Witchfinder General on ihan oikeasti viihdyttävä leffa, vaikka ei sitä oikein illalliselta paskanjauhannalta huomannutkaan... Elokuvaa ehdin katsoa jonkun matkaa. Ainakin alku näytti sangen
Arvosana: 7 Nimi kuulosti pirullisen hyvältä, mutta filmi meni saatanallisesti poskelleen. Vincent Pricen roolityötä ei pelastanut edes lopun manaxe -roiskuttelun kohteeksi joutuminen. Viimemainitulle action -osuudelle täytyy antaa tunnustusta toteutuksesta. Myös erään naisparan kärvennys oli näyttävän näköistä. Muuta katsottavaahan leffassa ei ollutkaan. (Miten niin sadisti?) Eli tekninen toteutus: 5
*_Witchfinder General_* on elokuva jossa miehet ovat miehiä ja naiset, noh, ne ovat niitä jotka kirkuvat, huutavat tahi toimivat koristeina (paitsi tietenkin Englannissa, Eitaaskäsititte väärin... en hauku englantilaista naiskauneutta, vaan yritin tuoda esille sensuurinvastaisen kannanoton). Taisin eksyä aiheesta. Niin, elokuvan juoni? Juoni? Öh. Sankarin tuleva vaimo raiskataan (muutenkin pahasti syrjitään) ja vaimon setä tapetaan. Sankari kostaa. Sankari ratsastaa, sankarimusiikin säestämänä, läpi määkivän lammaslauman ja paimen sylkäisee hänen peräänsä. Muutaman lammaslauman, ja sankaritunnarin iskostuttua katsojan mieleen,
sankari löytää pahiksen ja Vincent Price saa kirveestä.
Tämä olikin ehdottomasti elokuvan kohokohta. "Kohokohta?", sietää
kysyä. Eikös se ole jotenkin positiivinen sana? Taitaa olla asenneongelma
minulla näitä kulttuuritapauksia kohtaan.
sanoi 6 En jaksanut katsoa alkua pidemmalle.
Ja niinpä arvosanaksi muodostuu.
|